Tiistaina 3. lokakuuta 2017 kokoonnuimme jälleen normaalisti Pieni-Valkeiselle puoli yhdeksän aikoihin aamulla.
Vallitsevat olosuhteet mittauspaikalla kello 8:30 seuraavanlaiset: Ilman lämpötila oli 8 °C, tuulennopeus 6m/s kaakkoistuulta ja sää oli pilvinen.
Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi
Jo kurssin ensimmäisellä tunnilla saimme itsellemme Pieni-Valkeisen kartan, johon piirsimme valuma-alueen. Se oli tarkoitus ottaa mukaan tälle kertaa, mutta kävi ilmeisesti perinteiset ja kaikki luottivat jonkun sen hoitavan. Noh eihän se tullut sitten kenellekään mukaan.
VALUE:n valuma-alueen määritystyökalu antaa seuraavanlaisen valuma-alueen Pieni-Valkeiselle:
Kuva 1. Pieni-Valkeisen valuma-alue
Valuma-alueen pinta-ala on 579 415m2, eli 0,578km2
Lähdimme ryhmän kanssa kiertämään valuma-aluetta. Tarkoituksena oli selvittää valuma-alueesta seuraavat tiedot:
- Selvitä millaista ympäristöä valuma-alue sisältää
- Lampeen tulevat virtaamat, esim tulouomat
- Lammesta lähtevät virtaamat
- Vesistön käyttö
- Ympäristön kuormitus
Kuva 2. Tulo- ja poistouomat.
Kuvassa 2 on nuolin merkitty mitä uomia pitkin vesi tulee lampeen, ja mistä se lähtee pois. Tulouomassa yhdistyy kaksi pienempää uomaa.
Lammen vesistöä käytetään jonkin verran uimiseen. Lammessa on asukkaiden laitureita, ja siinä asukkaat uivat. Kalastusta voi myös lammessa harrastaa, mutta uskoisimme että Iso-Valkeinen vie todella paljon kalastajia pienemmältä lammelta. Lammen eteläpuolella on luonnonsuojelualuetta ja valuma-alueen lounasosassa on hakkuualuetta.
Lammen ympäristössä suurin saastuttaja on ehdottomasti asutus. Muita suuria saastuttajia ei juurikaan ole, moottoritie on aika lähellä, mutta se tuskin vaikuttaa lampeen asti. Arvioimme lammen olevan varsin hyväkuntoinen, eikä asutus ole vaikuttanut merkittävästi lammen kuntoon.
Kuva 3. Juhani ja Jirli evästauolla. Juhanilla oli
jugurtti ja Jirlillä banaani.
Kuva 4. Pieni-Valkeisen uimaranta.
Vallitsevat olosuhteet mittauspaikalla kello 8:30 seuraavanlaiset: Ilman lämpötila oli 8 °C, tuulennopeus 6m/s kaakkoistuulta ja sää oli pilvinen.
Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi
Jo kurssin ensimmäisellä tunnilla saimme itsellemme Pieni-Valkeisen kartan, johon piirsimme valuma-alueen. Se oli tarkoitus ottaa mukaan tälle kertaa, mutta kävi ilmeisesti perinteiset ja kaikki luottivat jonkun sen hoitavan. Noh eihän se tullut sitten kenellekään mukaan.
VALUE:n valuma-alueen määritystyökalu antaa seuraavanlaisen valuma-alueen Pieni-Valkeiselle:
Kuva 1. Pieni-Valkeisen valuma-alue
Valuma-alueen pinta-ala on 579 415m2, eli 0,578km2
Lähdimme ryhmän kanssa kiertämään valuma-aluetta. Tarkoituksena oli selvittää valuma-alueesta seuraavat tiedot:
- Selvitä millaista ympäristöä valuma-alue sisältää
- Lampeen tulevat virtaamat, esim tulouomat
- Lammesta lähtevät virtaamat
- Vesistön käyttö
- Ympäristön kuormitus
Kuva 2. Tulo- ja poistouomat.
Kuvassa 2 on nuolin merkitty mitä uomia pitkin vesi tulee lampeen, ja mistä se lähtee pois. Tulouomassa yhdistyy kaksi pienempää uomaa.
Lammen vesistöä käytetään jonkin verran uimiseen. Lammessa on asukkaiden laitureita, ja siinä asukkaat uivat. Kalastusta voi myös lammessa harrastaa, mutta uskoisimme että Iso-Valkeinen vie todella paljon kalastajia pienemmältä lammelta. Lammen eteläpuolella on luonnonsuojelualuetta ja valuma-alueen lounasosassa on hakkuualuetta.
Lammen ympäristössä suurin saastuttaja on ehdottomasti asutus. Muita suuria saastuttajia ei juurikaan ole, moottoritie on aika lähellä, mutta se tuskin vaikuttaa lampeen asti. Arvioimme lammen olevan varsin hyväkuntoinen, eikä asutus ole vaikuttanut merkittävästi lammen kuntoon.
Kuva 3. Juhani ja Jirli evästauolla. Juhanilla oli
jugurtti ja Jirlillä banaani.
Kuva 4. Pieni-Valkeisen uimaranta.
Vesistön kasvillisuuskartoitus
Lähdimme kiertämään lampea toistamiseen ja tällä kertaa tarkoituksena tutkia ja havainnoida lammen kasvillisuutta. Kasvillisuus kertoo vesistön ravinteista ja missä tilassa vesistö on ( onko esimerkiksi rehevöitynyt). Kasvilajien tunnistamisen lisäksi havainnoimme kasvillisuuden määrää ja sijainteja lammessa. Kavillisuus on myös yhteydessä kalakantaan. Pieni-Valkeinen ei ole erityisen rehevä lampi, mutta kasvillisuutta on silti paljon
Vesikasvit (kuten myös muut kasvit) lajitellaan eri kategorioihin. Meidän tehtävässämme oli annettu kategoriat valmiiksi joihin tunnistetut kasvit tuli sijoittaa. Kategoriat olivat:
1) Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)
2) Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)
3) Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
4) Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
5) Irtokellujat
6) Irtokeijujat
7) Vesisammalet (bryidit)
Emme kovin montaa kasvia löytäneet, mutta muutama kuitenkin jotka myös tunnistettiin.
Ensimmäisenä helposti tunnistettava ulpukka (Nuphar lutea). Ulpukkaa havaitsimme kauttaaltaan lähes koko lammesta. Ulpukka sijoittui lammen rannoille ja vain muutamaa kohtaa vaille ulpukkaa esiintyi. Ulpukka on kelluslehtinen kasvi. Ulpukka on Suomessa yleinen kasvi, jota tavataan aina napapiirille asti. Ulpukka on lievästi myrkyllinen kasvi. Mm. järvikoisan toukat käyttävät ravinnokseen ulpukan lehtiä. Ulpukan kukka on keltainen, josta erottaa parhaiten samantyyppisen kasvin lumpeen. Lumpeen lehti on myös hiukan erinlainen
 |
| Kuva 5. Ulpukoita |
Tapasimme myös runsain määrin vesiruttoa eli kanadanvesirutto (Elodea canadensis). Vesiruttoa esiintyi myös enemmän ja vähemmän joka rannan tuntumassa. Vesirutto kuuluu uposkasveihin, jonka kukka on ainoa osa joka tulee veden pinnalle. Laji viihtyy rehevissä järvissä ja lammissa ja myös hiljalleen virtaavissa joissa. Vesirutto on levinnyt Eurooppaan 1830- luvulla Pohois-Amerikasta. Vesirutto on sitkeä ja nopeasti levittyvä kasvi. Kasvi voi pahimmillaan kasvaa suuriksi lautoiksi ja haitata rehevissä järvissä järven virkistyskäyttöä.
 |
| Kuva 6. Juhanin vedenkestävä puhelin laitettiin testiin ja näpättiin ällistyttävä otos vesirutosta. |
Lammen rannoilla esiintyi myös paikoin järviruokoa (Phragmites australis). Järviruoko on heinäkasvi (ei löydy listalta). Suomessa hyvin yleinen ja elinvoimainen. Järvien rehevöityminen on aiheuttanut sen, että kasvi on paikoin vallannut täysin järvien rannat. Luonnon monimuotoisuuden kannalta järviruo'on hallitseva asema on ongelmallinen.
 |
| Kuva 7. Järviruokoa |
Rannoilla ja rannan tuntumassa tapasimme myös rahkasammalta. Kasvi ei varsinaisesti ole vesistökasvi, mutta esiintyy usein lampien rannoilla. Rahkasammalta on kosteilla suoalueilla
Comments
Post a Comment