Ryhmä 1. Pohjavesinäytteenotto ja veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemisen avulla

Pohjavesinäytteenotto

Kaikki ryhmäämme kuuluvat olivat kenttämittauspäivänä läsnä.

Tehtävänä oli määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja ottaa edustavat vesinäytteet niistä myöhemmin laboratoriossa tehtäviä kokeita varten.


 Aloitimme harjoituksen toteamalla ettei pohjavesinäytteenottopaikan ympäristössä ollut tapahtunut mitään muutoksia viime viikkoon  ja sen jälkeen mittasimme pohjaveden pinnankorkeuden mittanauhalla, joka ilmoitti veteen osumistaan kovalla merkkiäänellä. Luimme mittanauhasta korkeudeksi 83,4 cm eli 0,834 m. 

Ennen ensimmäisiä näytteiden ottoa ei tarvittu tehdä esipumppausta, koska edellisen viikon pumppauksen jäljiltä kiintoaineet olivat ehtineet laskeutua pohjaan, mistä syystä ensimmäinen vesinäyte oli tavallista kirkkaampaa. Näytteet 1 ja 2 otettiin erillisiin puolen litran muovipulloihin laboratorioanalyysiä varten.

Mittasimme pohjavedenlaatua ja saimme tuloksia sähkönjohtavuudelle, hapelle ja pH:lle.
Sähkönjohtavuus oli 138,8 mikrosiemenssiä senttimetriin ja lämpötila mittauksen aikana 6,6 ℃. Seuraavaksi mittasimme pH:n, jonka arvoksi saimme 6,75, lämpötila mittauksen aikana oli 6,2℃ ja jännite oli 6,6 mV. Viimeisimmäksi mittasimme veden happiarvon, joka oli 0,45 mg/L. Hapen mittauksen aikana veden lämpötila oli 5,8 ℃ ja mittari antoi meille myös lukemat 3,5% ja 995 hPa.

Pohjavesinäyte 1 otettiin 1,834 metristä. 
Seuraavaksi laskimme vesipylvään korkeuden kaivossa. 102,36m-0,834m= 101,526m  101,526m-91,45m= 10,076m.
Laskimme kaivossa olevan vettä 13,3 L, sen laskimme kaavalla A=3,14159 x (41 mm/2)^2 x 10,076m = 0,01330=13,3L.

Pumpun tuottoa laskettiin keskiarvolla, joka saatiin mittaamalla kolme kertaa kuinka pitkään pumpulla menee pumpata 1 litra vettä. Ensimmäinen kerta 13s, toinen 13,1s ja kolmas 13,2s eli keskiarvoksi saatiin 13,1 s. Siitä laskimme että pumppu pumppaa 4,6L/min (1/13,1 x 60= 4,58= 4,6L/min) ja kaivossa olevan veden pumppaamiseen kuluu 2,89 min ( 13,3L/4,6L/min= 2,89 min). Pumppaus lopetettiin 9:53.
 Tämän jälkeen tehtiin toinen pumppaus ja sen jälkeen mitattiin pinnankorkeus, joka oli 2,88 metriä ja toinen pohjavesinäyte otettiin 3,88 metristä.

Veden pinnankorkeuden mittaus

Vesinäytteenotto

Pumppu

Esipumppaus ennen toista näytteenottoa

Veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemisen avulla

Vaaituskoneella lattaan tähtäys

Tehtävänämme oli määrittää vaaituksen avulla Pieni-Valkeisen ja Iso-Valkeisen pinnankorkeudet. Lähtötietona oli Pieni-Valkeisen purku-uoman lähellä olevan kaivon kannen korko +98,965 m. Veden pinnankorkeuksia käytettäisiin myöhemmin lammen purkautumiskäyrän laatimiseen.

Vaaituksessa oli käytössä vaaituskone, jolla tähtäsimme jonkun kauempana pitelemään lattaan. Latasta katsottiin vaaituskoneen tähtäimen kohdalle osunut lukema, minkä avulla määriteltiin kahden pisteen välinen korkeusero. Vaaitusta jatkettiin Pieni-Valkeisen rannasta, aivan veden rajasta Iso-Valkeisen rantaan. Mittavirheen määrittelimme tekemällä vaaituksen takaisin Iso-Valkeiselta kaivon kannelle.

Latta, josta lukema vaaitessa katsotaan

Tuloksena saimme Pieni-Valkeisen pinnankorkeudeksi 97,145 m
ja Iso-Valkeisen 89,435 m.
Mittausvirhettä laskimme syntyneen koko matkalta: 99,01 m - 98,965 m = 0,045 metriä.
Tasoitus: Iso-Valkeisen pinnan korkeuden voidaan ajatella olevan oikeasti noin 2 cm alempana kuin mitä ollaan mitattu, koska koko matkalta mittausvirhettä on noin 4,5 cm (siitä puolet, eli mittauksen puolessa välissä sijaitsi Iso-Valkeinen).

Mahdollisia mittausvirheitä syntyi, kun latassa näkynyt lukema luettiin väärin. Se näkyi ylösalaisin tähtäimessä vaaituskoneella sitä katsottaessa. Myös mittauspäivänä ollut kova tuuli saattoi aiheuttaa virheitä, koska latta ei pysynyt koko aikaa suorassa.

Vaaituslomake